Mikä teekkarilaulun on mahti

Keväällä 2004 julkaistiin Polyteknikkojen Kuoron 100-vuotista taivalta esittelevä historiateos, Mikä teekkarilaulun on mahti.

Teoksen esittely

Mikä teekkarilaulun on mahti on kertomus Polyteknikkojen Kuoron ensimmäisestä vuosisadasta. Suunnilleen 400-sivuinen ja runsaasti kuvitettu teos käy läpi kuoron kasvun epävarmuuden leimaamasta varhaiskaudesta suomalaisen mieskuorokulttuurin kärkeen. Kyseessä on laajaan ja monipuoliseen lähdemateriaaliin perustuva historiateos, joka tuo esiin monia uusia tietoja ja tulkintoja kuoron historiasta. Onko esimerkiksi kuoro perustettu 1904 niin kuin yleensä näkee mainittavan vaiko jo 1900? Tai miksi PK sai eduskunnan puhemiehen K. A. Fagerholmin näkemään punaista vuonna 1952? Tai miksi sekä Neuvostoliitto että Yhdysvaltain suurlähetystö kiinnostuivat PK:sta vuonna 1962?

Mikä teekkarilaulun on mahti pyrkii tuomaan esiin kuoron huippuhetket, esimerkiksi monet ulkomaiset esiintymismatkat, mutta myös arkisemman aherruksen. Kuoron vaiheet kytketään sekä osaksi suomalaista musiikkielämää, mieskuorokulttuuria, teekkarimaailmaa että suomalaisen lähihistorian yhteiskunnallisia murroksia. Myös kuoron laulajat saavat teoksessa äänensä kuluville, sillä varsinaista historiatekstiä täydentävät kuorolaisten kirjoittamat inserttiartikkelit kuoron elämään liittyvistä aiheista. Teoksessa on laaja liiteosasto matrikkeleineen, konserttiluetteloineen, ohjelmistoineen ja muine kuoron toiminnan kannalta tärkeine tietoineen.

Teoksen synty

Polyteknikkojen Kuoro käynnisti syksyllä 2001 toimintaansa nähden mittavan projektin, jonka tuloksena syntyi tutkimus koko teekkarien laulutoiminnasta ja Polyteknikkojen Kuoron yli satavuotiaasta historiasta. Teoksen kirjoittamista sekä tulevia tutkimustarpeita silmällä pitäen projektissa muodostettiin myös arkisto. Näin mahdollistetaan kuoron satavuotiseen historiaan, kulttuuriin ja tapahtumiin tutustuminen myöhemminkin.

Arkiston järjestäminen toteutettiin ammattimaisesti: sitä tekemään palkattiin vuodeksi 2002 fil.kand. Hanna Wacklin ja hänen työtään ohjasi fil.tri Panu Nykänen. Järjestetty arkisto tullaan historiateoksen kirjoittamisen jälkeen tallentamaan Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan arkistoon, joka vastaa arkistotilalle asetettuja teknisiä vaatimuksia ja jota hoitaa asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö.

Historiateoksen kirjoitustyö käynnistyi syksyllä 2002 ja jatkui vuoden 2003 loppuun. Kirjoittajaksi palkattiin musiikki- ja musiikkihistorian ammattilainen fil.kand. Kimmo Korhonen. Graafisen ilmeen suunnitteli ja teoksen taittoi tait.yo Tero Juuti.

Polyteknikkojen Kuorossa kuoroelämä ei ole pelkää laulamista: se on myös kuulumista ylioppilasyhteisöön, joka toimii ja vaikuttaa monella tavalla. Kuoron jäsenistä valtaosa on nuoria, Teknillisessä korkeakoulussa opiskelevia teekkareita, joten jo pelkästään eläminen korkeakoulun ja sen monipuolisesti aktiivisen ylioppilaskunnan yhteydessä tuo oman värinsä kuoron arkeen ja juhlaan. Tämän koko toiminnan kirjon tallentaminen ja tunteminen on osa suomalaista ja espoolaista musiikki- ja ylioppilaskuntahistoriaa.